KESKUSTELUJA JUMALAN KANSSA

Neal Donald Walsch

Keskusteluja Jumalan kanssa Kirja 1-3

Suom. Hilkka Pekkanen, WSOY 2001, 980 s

Pian saatte tutustua merkilliseen kokemukseen. Saatte keskustella Jumalan kanssa. Niin, aivan. Tiedän ... eihän se ole mahdollista. Ihminen voi toki puhua Jumalalle, mutta ei Jumalan kanssa. Tarkoitan, että eihän Jumala vastaa. Ei ainakaan tavallisen arkisen keskustelun tapaan.

Näin alkaa ensimmäinen Keskusteluja Jumalan kanssa -kirja. Walsch sanoo, että tämä on eriskummallinen kirjasarja. Hänellä itsellään on nimittäin ollut hyvin vähän tekemistä sen kirjoittamisessa. Hän ei oikeastaan ole ollut muuta kuin paikalla, tehnyt muutamia kysymyksiä ja kirjoittanut sitten sanelun mukaan.

Ainutlaatuinen vuoropuhelu saa nyt päätöksen kun kolmas kirja julkaistiin tänä syksynä suomeksi. Kirjat ovat käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle.

Keskusteluja Jumalan kanssa alkoi 1992. Walsch oli silloin hyvin masentunut. Hän mietti epätoivoisena mitä oli tehnyt kun elämä tuntui olevan jatkuvaa ponnistelua, saisiko koskaan elämänsä toimimaan. Turhautuneena suuttumuksissaan hän päätti kääntyä suoraan alkulähteen puoleen. Hän päätti kirjoittaa kirjeen Jumalalle.

Koko trilogia on Walschin esittämiä kysymyksiä. Ne ovat suurimmaksi osaksi niitä joita ihminen on kysynyt aikojen alusta. Tässä kirjassa Jumala vastaa. Vastaukset ovat hyvin suoria, yksin-kertaisia ja hämmästyttävän selkeitä.

Ensimmäinen kirja käsittelee lähinnä henkilökohtaisia aiheita ja keskittyy elämän haasteisiin ja mahdollisuuksiin yksilötasolla. Toinen käsittelee globaalimpia aiheita: planeettamme geopoliittista ja metafyysistä elämää sekä niitä haasteita joiden edessä maailmamme on. Kolmas käsittelee korkeimpia universaaleja totuuksia ja sielun haasteita ja mahdollisuuksia.

Walschin ensimmäisiä kysymyksiä on: Kuinka Jumala puhuu ja kenelle? Hän sai vastaukseksi: Minä puhun kaikille. Koko ajan. Kysymys ei ole siitä kenelle puhun, vaan siitä kuka kuuntelee.

Kommunikoida on kuitenkin paljon parempi sana, ilmaisevampi ja tarkempi. Sanat ovat uskomattoman rajoittuneita. Tästä syystä en kommunikoi pelkästään sanoin. Itse asiassa teen sitä varsin harvoin, sillä tavallisin kommunikointimuoto jota käytän on tunne, vastaus jatkuu. Tunne on sielun kieli. Jos haluat tietää mikä sinulle on totta, tutkiskele tunteistasi. Tunteita on toisinaan vaikea tunnistaa - ja vielä vaikeampi on myöntää ne itselleen. Siitä huolimatta korkein totuutesi on kätkeytynyt syvimpiin tunteisiisi.

Tapahtuma, jollaiseksi Walsch tätä trilogiaa kutsuu, ei ole ollut vähiten hämmentävä hänelle itselleen. Tästäkin hän kysyy ... .. ja saa vastauksia. Vastaukset ovat oivallisia, välillä mykistäviä, osaksi ennen kuulemattomia ja samalla niin kotoisan tuttuja. Ovatko ne totta? Sitä kysyy Walsch itsekin aina välillä: Mistä tiedän oletko edes Jumala vai pelkästään vilkkaan mielikuvitukseni tuote? Jumala vastaa: Sitä olet kysynyt ennenkin. Vastaukseni on sama. Mitä väliä sillä on? Vaikka kaikki mitä olen sanonut on "väärin", voisitko keksiä paremman tavan elää? Ja Jumala tarkentaa vielä tätä vastausta: Älä usko mitään mitä sanon. Elä se. Koe se. Elä sitten mikä tahansa muu paradigma, jonka haluat luoda. Tutki sitten kokemustasi selvittääksesi mikä on totuutesi.


Marja-Leena Paakkunainen

Tejuka -lehti, Artikkleisarja ´Luin kirjan´

20.10.2001